Savupiippu ja savua piipusta

Sormet syyhyäisivät maalata ja tapetoida, mutta ymmärrän jotenkuten, että perusasiat kuntoon ensiksi. Talon piiput piti muurata uusiksi, jotta tulia tuvan leivinuuniin ja takkaan saattoi harkita sytytettäväksi. Taisi olla kesäloman viimeinen viikonloppu, kun Eero ja naapurin Antti-serkku muurasivat taloon uudet sievät savupiiput.

Jotakin hidasteita taisi tässäkin hommassa olla, kun vanhat tiilet olivat erikokoisia kun uudet tiilet. Ymmärsinköhän ihan oikein, että leikkelivät niitä uusia tiiliskiviä vanhankokoiseksi jollakin systeemillä. 

Ja kun piiput vielä rapattiin (apurin avuin) sieväksi talon sisältä, piipun ulkopuolelta (näin kirjoitettuna ymmärrän asian), oli kaikki valmista tulien sytyttelyyn. Eräänä elokuisena päivänä sitten juostiin sisälle ja ulos ja sisälle ja ulos ja katseltiin tuleeko piipusta savua. Tuli sieltä ;-).

Tuvan leivinuuni taitaa olla puusyöppö, sylillinen halkoa paloi hujahuksessa.