Lunta maassa

Myöhään viime viikon perjantai iltana saapuessamme talolle oli näkymä jopa jouluinen. Lunta satoi, maa oli valkoinen. Lauantaiaamuna oli kaikki muuttunut. Taivaalta satoi alijäähtynyttä vettä, joka paikka oli kummallisen jääkerroksen alla. Myös oven kahvat olivat kiiltävässä märässä jäässä. Sää muuttuikin puhtaaksi vesisateeksi, lumet katosivat sen sileän tien.

Kauriinmetsäsästäjätkin ehtivät lopulta viisikymmenvuotisjuhliin. Ihme.

Kaunis lumituisku

Puusohvan eteneminen

Puusohvan kunnostus etenee hitaasti, mutta varmasti. Harmittaa, etten  taaskaan muistanut ottaa aloituskuvaa alkuperäisestä keltaisen värisestä kamaluudesta.

Kymmenen työtunnin ja vasta ensimmäisen (keltaisen) maalikerroksen poiston jälkeen lopetin laskemasta käytettyjä työtunteja. Yksi sohvan jalka vaatii pientä kunnostusta. Alkuperäinen suunnitelma oli sorvata uusi jalka katkenneen tilanne, mutta nyt taidan oikaista tässä kohtaa.

Keltainen maali poistettu, yksi kerros vihreää maalia jäljellä.

Vihreä maali pääosin poistettuna ja puuttuvat osaset
liimattuna paikoilleen.

Aikaa kuluu vielä maalausten kanssa, ennenkun pääsemme kuljettamaan sohvan Savon suunnalle. Maali- ja lakkakerroksia tulee pintaan kolmesta neljään kerrosta.

Syksyn kuulumisia

Kesäloman jälkeen viikonloppureissut ovat menneet lähinnä riistan perässä juostessa ja jollakin tasolla lomaillessa. Kamerakin on jäänyt kotiin, enkä ole keksinyt mitään inspiroivaa kirjoittamista.

Kaikille huolestuneille: sauna ei ole vieläkään palanut, vaikka noin kolmannella lämmityskerralla oli yksi "läheltäpititilanne", joka aiheutti hieman korjaustöitä saunalla. Nyt saunomiset ovat sujuneet hyvin, eikä vesiletkua ole enää tarvittu.

Todistusaineistoa syksyisestä maisemasta ja kokonaisesta saunasta. 

Kesän helteillä istutettu omenapuu on toistaiseksi elossa.
Luumupuista ei oikein voi sanoa samaa. 

Savusaunan vaiheita

Kesäloman viimeiset viikot olivat helteiset, mutta vanhasta aitasta ehti syntyä savusauna ja löylyt ennen töiden alkua. Ensimmäiset löylyt olivat kuitenkin suhteellisen miedot, joten hampaankoloon jäi vielä paranneltavaa.

Saunan kiuas, proto numero 1.

Saunan lattia, katto ja lauteet tehtiin haapalankusta. Lämpötila paahteessa oli yli 30 astetta, kun katon lankuista riivittiin kuorimaraudalla kuoria pois.

Kuoriminen kävi ruumiillisesta työstä.

Lauteet, lattia ja katto paikoillaan. 

Hohtavan vaaleaa, vielä ennen ensimmäisiä savuja. 

Lankkua jäi sievän kuistinkin rakentamiseen. 

Pelargonien asettelija löysi myös asiaankuuluvan
kyltin oven koristeeksi. 

Katto oli paahteessa niin kuuma, että pelättiin palovammoja
putoamisriskin lisäksi. 

Lakeistorven ja räppänän luukun viimeiselystä voi päätellä,
kuinka kiire sinne löylihin oikein oli. Pelargonialla yritetty
pelastaa visuaalisuutta. 

Saunomaan siis päästiin ennen kotiinlähtöä, eikä sauna edes palanut. Mietojen löylyjen tuhdintamiseksi jatkosuunnitelma oli kuitenkin valmis. Lattian ilima-aukkoja piti pienentää ja kiukaaseen saada lisää kiviä. Mitä sitte tapahtuikaan... siitä sitten seuraavassa kirjoituksessa enemmän.

Ikkunapeltien asennus ja muita maalauksia

Ikkunoiden alapuolelle saatiin asennettua myös ikkunapellit, mutta valokuvaaja on joutunut asennushommiin, eikä näin ollen hoksannut kuvata mitään.

Ja koska lapset olivat seuranneet sivusta kaiken mahdollisen maalausta ( en jaksa luetella kaikkea), vaativat he lopulta varsin ponnekkaasti, että he aikovat ITSE maalata majan tikapuut.

Majan tikapuiden maalaus. Taustalla oven hionta käynnissä.

Kuistin katon uusiminen

Kun säätiedotus lupasi ensimmäisen sateettoman päivän, oli aika siirtyä kuistin katon kimppuun. Kuistin katossa oli kolminkertainen vanha kattohuopa, joka revittiin alta pois. Kuvaajan kamerasta ei löydy yhtään kuvaa valmiista kuistin katosta. Pitänee lisätä se myöhemmin.

Kolmiorimoja ja vanerin asennusta enen palahuopaa.

Kiukaan pohjan muuraus

Niille, jotka ovat huolissaan savusaunan palamisesta: Vielä ei kannata olla huolissaan, koska saunassa ei ole vielä kiuasta. Saunasta puuttuu myös lattia, sisäkatto ja lauteet.

Saunan siirtoa seuraavana päivän muurattiin tosin  kiukaalle pohja, betonia saatiin sopivasti "lainaan", koska naapirityömaalla oli vähän suurempi valu käynnissä. Kiitokset naapuriin jälleen kerran.

Pohja kiukaalle. 

Uimarannan muokkaus

Samaisena heinäkuisena iltana, kun kaivinkone kaapaisi savusaunalle montun, käväisi kone myös niemellä uimarannalla kaivamassa rannasta pahimmat kivet pois. Rantaan on tarkoitus ajaa talven aikana lisää hiekkaa.

Kuvaajalla oli loppua usko, pääseekö kaivuri rantaan ryteikön läpi.

Kone raivasi tiensä rantaan ja kivet saivat kyytiä. Ohjaamossa
myös kaksi pientä apukuskia. 

Operaatio savusauna

Kesän työlomaleirin ohjelmaan kuului myös savusaunan rakennusta. Suunnitelma oli siirtää vanha aittarakennus paikasta A paikkaan B noin 50 metrin matkaa. Tästä samasta rakennuksesta on tarkoitus tehdä jollakin tapaa savusauna. Tästäkään asiasta ei ole kovin yksityiskohtaista suunnitelmaa toistaiseksi olemassa.

Eräänä heinäkuisena kesäiltana karautti kaivinkone naapurista pihamaalle, ja siinä yhteydessä speksattiin savusaunalle uusi paikka. Kaivinkone kaapaisin pintamaat pois määritellyltä alueelta. Seuraavan päivän aikana tulevalle saunalle tehtiin pohjat. Seuraavan päivän illalla rakennus nostettiin puhelintolppien näköisten puiden päälle, joiden varassa rakennus raahattiin uudelle paikalleen. Sivusta seurattuna näytti paljon kivuttomammalta, kuin se hyttysverkon asennus oveen.

Ilta 1, kaivinkone työssä.

Aamu 2, savusaunan pohjalle ajettu mursketta, lisätty
eristettä ja tasoitus käynnissä.

Ilta 2 tai 3. Ystävälliset sukulaiset saunansiirtotalkoissa.

Sauna melkein raahattuna perille.

Sauna uudella paikallaan. 

Lattioiden maalaus

Sadepäivinä odotellessamme poutasäätä kuistin katon korjaukselle, tehtiin sotasuunnitelma lattioiden maalaukselle. Maalaus aloitettiin lasten makuuhuoneesta huonekalujen raahaamisen ja maalipesukäsittelyn jälkeen. Lattiamaalin värisävy jännitti, koska se tuli valituksi maalikartasta melko randomilla. Onneksi nykyään on vanhan ajan sävykarttoja, joilla värivaihtoehtoja ei ole niin montaa. Väri näytti lattiassa ihan hyvältä.

Lasten huoneen lattian maalaus.

Seuraavana päivänä toisen makuuhuoneen maalaus. 

Lattian maalaus keittiön, eteisen ja tuvan osalta tehtiin ennen kotiin lähtöä kerralla. Tuvasta jäi vielä puolet maalattavaksi seuraavaa kertaa varten, koska logistisesti huonekalut siirreetiin sinne maalauksen ajaksi. Valmiit kuvat lattioista tulevat sitten myöhemmin.

Keinuja pihamaalla

Yhtenä päivänä oli pihamaalle tupsahtanut keinu lapsille, valmiiksi asennettuna. Keinu on ollut varsin kovassa ja rajussa käytössä.

Riemu rajaton.

Jossakin välissä tämäkin keinu tuli pikaisesti maalattua.

Ulko- oven facelift

Taisin unohtaa edellisessä ötökkä -oviverho -kirjoituksessa oven "oikaisuun" liittyvät ilmoille sinkoilleet kirosanat. Mutta unohdetaan ne, ja keskitytään lopputulokseen. Eli ovi on suorassa, aukeaa, siinä on uudet saranat, pintalaudat ja uusi kahva.

Hyttysverkon asennus

Näin jälkeen päin ajateltuna, kesän ehkä eniten asennustuskaa herättänyt osio oli magneettisen itikka -oviverhon asennus. Hyttyset pysyivät hyvin loitolla, vaikka asennus ei ehkä sujunutkaan täysin ongelmitta. Syynä ehkä paketista puuttuneet ohjeet ja liika luovuus ja vauhti.

Oviverho asennettuna. 

Nurkkalautoja ja ikkunanpieliä

Kesäloman työleiri alkoi talon nurkkalautojen ja ikkunanpielilautojen maalauksella, jonka jälkeen alkoi varsinainen paikoilleen asennus. Ikkunanpielien malli oli vielä edellisenä iltana hieman hakusessa, vaikka koko kesän olimme molemmat tuijjotelleet kaikkien puutalojen ikkunanpieluksien malleja. Laudat saatiin kaikkiin ikkunoihin paikoilleen, vaikka lopullista mallia piti jonkin verran kehittää ketterästi prosessin aikana. Vieläkin jäimme empimään, olisiko lautojen pitänyt olla himppasen lyhyemmät. 

Nurkkalautojen asennus sujui kivuttomasti.

Ikkunanpielien asennus ei mennyt aivan yhtä kivuttomasti, 

varsinkin kun koneenkäytäjä oli kipata asentajan alas

Räystäslautoja vaille valmis. 

Viimeiset pintalaudat

Viime syksyltä kuistin etuseinää vaille valmis talon ulkovuosilaudoitus saatiin vihdoin valmiiksi sillä ajalla, mitä naapuritalon YO- juhlimisilta ja vesisateelta ennätettiin.

Remonttihaalarit puki päälleen myös nuori apuri.

Kesäkukat saattavat näillä lämpötiloilla vielä paleltua.

Rannan raivausta, osa 2

Viime viikonloppuna kuntoiltiin koko perheen voimin. Talon alapuolisen rannan ovat vallanneet pajut. Pajut olivat levittäytyneet rannasta usean kymmenen metrin rintamalla sisämaahan päin. Aika näyttää, oliko uurastus vain toivotonta taistelua pajukasvustoa vastaan.

Kantavan kuivahkon lumihangen turvin katkottiin nuo pajut ensin moottorisahalla poikki. Tämän jälkeen raahattiin pajun rungot suuriin kekoihin. Näitä kekoja lähti 4 kukkurallista traktorin peräkärryllistä pois rannasta. Epäilin halvaantuvani tuosta ruumiillisesta rehkmisestä. Hengissä selvittiin.

Ranta näyttää nyt hyvälle. Jännityksellä odotamme, monessako viikossa pajut ovat saavuttaneet entisen mittansa?

Aamulla sahalla pajukkoa nurin.

Keräämistä odottavia risuja.

Osittain kerättyä risukkoa..

Risujen keräämisen lisäksi, niissä voi leikkiä.

Auringon laskiessa voi lähteä kalaan. 

Kaappi perillä ja melkein valmis

Kaappi julistettu niin valmiiksi, että se kuljetettiin paikoilleen. Helat ja jalat on vielä ruuvattava paikoilleen. Jalat odottavat maalin kuivumista ja helat eivät ole tulleet vielä postista.

Kuva on epätarkka, mutta ehkä siitä jotakin näkyy.

Tältä se siis näytti ennen käsittelyä.

Visio yläkerrasta

Kesätalon yläkerran vintistä pitäisi rakentaa makuuhuone tai kaksi. Perheemme kaikki alle 160 senttiset ovat varsin motivoituneita ajatuksesta. Motivointitoimet pitäisi nyt kohdistaa tuohon varsinaiseen rakennusurakoitsijaan, joka ei vieläkään puhku intoa.

Ensimmäiseksi vintti pitäisi siivota roinasta.

Välipuhdetyönä pieni pöytä

Maalauskertojen odottelun lomassa ehtii raaputtamaan tätini pientä vanhaa pöytää. Harmi, etten taaskaan muistanut ottaa kuvaa alkuperäistilaisesta pöydästä. Tämä on siis tarkoitus hioa puhtaaksi ja sitten petsata ja lakata. Saattaa valmistua nopeastikin.

Pöydän jalat vielä alkuperäisessä lakassaan sisäpinnoilta.

Ootrausharjoituksia

Nyt näyttää hyvälle. Harrastin "ootrausta" ensimmäistä kertaa. Tarkoittaa, että sivelin viuhuvin liikkein mustaa maalisekoitusta kaapin päälle. Tuli varsin jännittävän näköinen, harmi että nämä kuvat eivät näytä todellisuutta. Taidan keskiviikkona tehdä vielä viimeisen lakkauksen, niin saadaan kaappi pois koululta ja kohta peräkärryn kyytiin ja omalle tulevalle paikaalle.

Vaikea selittää, mutta kuviot/ patina tehty ihan käsin. 

Ovet ja laatikot kiinnitettävä vielä paikoilleen. 

Tuliko kaapista liian punainen?

Punainenko...sitä mietin useaan otteeseen, kun suditin sekoittamaani maalia kaapin pintaan. Hyvästit sain samalla jättää kahden vanhan maalikerroksen alta esiin raapimalleni puhtaahkolle puupinnalle. Maali peitti kaiken alleen ja oli suhteellisen punertava. Eli siis punaisempi, kuin edellinen sekoituserä.

Jännityksellä menen mahdollisesti jo huomenna katsomaan kuivuneen maalin tilanteen, sekä lakkaamaan pinnan. Jos vaikka saisi ovetkin kiinnitettyä paikoilleen.

Kaappi putsattuna.

Ensimmäinen sivu maalattu.

Ovet maalattuina.

Maalisörsseli valmistumassa

Entisöitävä kaappi on odottanut jo jonkin aikaa maalia pintaan. Maalinaineisosien hankinta oli työn takana. Erikseen piti muistaa hankkia iso lasipurkki pigmenttijauheiden ja muiden aineiden sekoittamiseen. Nyt on maali valmis, enää tarvitaan muutaman päivän sekoittelu ja hämmennys. Jääkaapissa leijuu maustekurkun tuoksu ja kylmäkomerossa varsin ätäkkä maali. Sen, osuiko väri kohdalleen tullen huomaamaan myöhemmin. 

Ruskeaa umbraa ja punaista pigmenttijauhetta.

Seos valmiina.