Lamppulöytöjä soluttautumismenetelmällä

Soluttauduin tällä viikolla mieheni matkaan kauppareissulle, koska tiesin kirpparin sijaitsevan pääkohdekaupan naapurissa. Kaksoset heivattiin mummin luokse ulkoiluttamaan mummia. Shoppailuaikaa oli matkoineen yhteensä puoli tuntia käytettävissä, koska iltapuuroaika läheni uhkaavasti.

Nelistin puoliravia kirpparin ovesta sisään ehtiäkseni vilkaisemaan kaikki hyllyt läpi. Mitäkö olin etsimässä? No, siinä vaiheessa en vielä tiennyt mitä etsin. Muutama minuutti myöhemmin seisoimme yhdessä kassajonossa kaksi valaisinta kainalossa. Minä täpinöissäni ja mies huokaili.

Toinen lamppu oli selkeästi tarkoitettu Mäkelässä tapetoituun makuuhuoneeseen ja suurempi löytö tupaan pöydän päälle nykyisen loisteputkihässäkän tilalle. Ei voi kun toivoa, että kirpparihankinnat ovat toimintakuntoisia. Tai eipä tuokaan väliksi, hinnat eivät huimanneet päätä.

Kaksi lamppua matkalla varastoon.

Tapettia, maalia, raivausta

Pääsiäisen ajan aikaansaannoksena on yksi tapetoitu makuuhuone, maalattu eteinen ja rakennusjätteestä raivattu piha. Lisäksi paikoilleen kiinnitetyt oven kahva, ovikyltti ja peili sekä hieman haravointia sieltä täältä. Ja halkopinon siirtelyä, yhden pellon kulotus, auton korjausta, lattian pesua, tekstiilien paikoilleen asettelua ja ikkunoiden huuhtomista. Tämä kaikki vuorovedoin toisen ollessa lapsenvahtina. Yhden seinän tosin tapetoimme yhdessä. Tapetointia lukuunottamatta kaikki sujui kivuttomasti.

Eteisen maalattuja pintoja. Mintunvihreitä ovia olisi entisöitävä
ainakin 5 kappaletta joskus kun ehtii.. 

Tapetointikin sujui ihan hyvin nurkkaan saakka, jonka jälkeen piti saada tapetin raidat, seinät, katto, lattia, vatupassi ja maailmankaikkeus keskenään samaan linjaan. Kirosanoja tuli noin viisi sekunnissa. Nyt tapetit ovat suoremmassa kun vessan peili, joka sitävastoin on ihan silmin nähdenkin vinossa. Onneksi lapset heräsivät ajoissa päiväunilta (pääsin karkuun tapetointimonsterin apurin hommista) ja saatiin tapettimonsterille kokonaan toinen apuri. Kiitos korvaavalle apurille. Jää pidempi aika palautua ja kerätä voimia seuraavaa tapetointia varten.

Makuuhuoneen uudet tapetit. Kattolistat uupuvat.

Tässä vielä makuuhuoneen ainokaiseksi jäänyt hirsiseinä. 

Edellisen käyntimme jälkeen oli metsäkonekin käynyt kaatamassa metsän talon ja rannan väliltä. Onneksi maisema ei ollut niin puistomainen, kun aluksi pelkäsimme ja järvellekin näkyi jo ihan mukavasti.

Järvi näkyy, kun metsää oli kaadettu.

Kukkapataistutuksia ja -kaivauksia

Rautapadat talon pihalla saivat tänään sisuksiinsa käpyjä, multaa ja kukkasia. Suurempi rautapata, jonne joku terävä oli syksyllä kauhakuormaajalla lappanut peltomultaa joutui tyhjennetyksi juolavehnän juuria myöden. Masentavaa lapiohommaa varsinkin, kun samalla huomasi, että syksyiset tulppaani-istutukset eivät olleet oikein lähteneet alulle. Sipulit olivat ihan pehmeitä.

Patojen pohjalle kärrättiin paljon kuusenkäpyjä ja päälle oikeaa multaa. Ja sitten orvokkeja ja pikkunarsisseja. Taisin haudata mullan sekaan vielä jotakin kevätmukuloitakin. Kävynkeräyksessä minulla oli apuna kolme touhukasta pikkuapuria. Samoin istutusvaiheessa pienimmät apureista halusivat nyhtää orvokit padasta ylös.

Pienemmän padan istutukset valmiina.

Kävynkerääjäapujoukot valmistautumassa.

 Eilen huomasin metsässä turhan kaivonrenkaan. Sen siirron pihamaalle tilasin tänä aamuna. Kaivonrenkaaseen voi näet istuttaa lisää kukkasia.

Muistilista hukassa

Viime reissulla Savoon kirjoitin muistilistan muistettavista asioista. Nyt olen hukannut muistilistani. Tarvitsisin pätevän holhoojan ;-).

Jotakin sentään muistin.  En edes väitä että tämänpäiväiset hankinnat löytyivät alkuperäiseltä listaltakaan.  Aluksi kaupparetkellä oli niin kevättä rinnassa, että piti hankkia uudet viheriäiset käsipyyhkeet ja samansävyinen vessan matto. Ja sitten samalla väriskaalalla jatkaen pehmusteet pukuhuoneen rottinkikalusteiden päälle.

Lasten istuttamat ohraheinät pääsivät somisteeksi kuvaan. 

Sitten muistin jotakin olennaista. Toinen rautapata Mäkelässä huutaa tyhjyyttään, koska se jäi syksyllä täyttämättä pakkasten yllättäessä. Jotta visio orvokeista padassa onnistuisi, tarvitaan multaa. Pyysin siis kuskia karauttamaan vielä rautakaupan pihaan ja annoin lopputokalle luvan odottaa autossa, kun kipaisin maksamassa mullat. Samalla sain mahdollisuuden "karata" rautakaupan toiseen päähän katsomaan erilaisia ovenkahvoja. Salama kuin nopea sain käsiini myös ovenkahvan (joka muuten oli myös muistilistalla yksi hankittava tarvike).

Viidessä minuutissa 200 litraa multaa sekä ovenkahva. Hienoa. Viikon aikana pitää tehdä vielä toinen pakomatka orvokkiostoksille. Joskos se muisti avautuisi siihen mennessä, että loppulistan artikkelit palautuisivat mieleen.

Purkamista, maalausta ja siivousta

Pikaviikonloppu maalaismaisemissa taas takana. Aika hujahti nopeasti ja lopputuloksena yksi kuumeinen pikkutyttö. Aurinko paistoi ja lumet sulivat silmissä. Talon reinustalla jopa ensimmäiset narsissit nostivat kärkiään lumikinosten välistä.

Lauantaiaamuna oli purkuyksikkö vauhdikas. Eteisestä lähti taas peitteet seinistä ja nätti hirsipinta saatiin näkyville. Samoin purkuyksikkö iski kyntensä talon ulkoseinään etsiessään mahdollisesti märkiä hirsiä. Ei sieltä ilmeisesti ainakaan mitään kovin pahan hälyyttävää löytynyt, mikä tietysti on hyvä asia.

En ole ihan varma, pitikö tästä jokin hirsi vaihtaa vaiko ei....

Hirsifriikin unelmaa eteiskäytävästä. Tilkkeenä vaikka mitä.

Viimeisen kammarin hirsiseinää oli joku innokas käynyt "siistimässä" ja tällä kertaa myönnän, että lopputulos oli hieno. Huoneen uusittu katto sai viikonlopun aikana maalia pintaan ja itse kunnostauduin remonttipölyn siivoamisessa. Pesin myös vatupassit, mattoveitset ja mutu pölyiset työkalut ;-). Kaiken pölyn siivoamisen keskellä sain ajatuksen, että kammarihuoneen puulattia voisi olla valkoinen. Sain taas pitkiä katseita osakseni, mikä tarkoittaa lisäperusteluiden tarvetta asialle. Mutta koska tapetitkin on jo hankittuna huoneeseen, niin jotenkin sen lattia nyt vaan sopisi niin hyvin valkoiseksi. Tähän aiheeseen varmasti palataan.

Maalattua kattoa ja putsattua seinää kammarissa.

Kammarin tapetti odottamassa pölyn laskeutumista.

Loppukiri raaputuksessa

Peukalot eivät kunnolla taivu eivätkä mene suoraksi. Joku on raapinut maalia kaapin pinnasta urakkatahdilla.   Joskus mietin, mistä nämä omat asetetut tavoitteet entsiöintitöiden valmistumisen suhteen oikein kumpuavat? Varmaan joku geenivirhe, johon en ole voinut vaikuttaa.

Peukaloiden toimimattomuudesta huolimatta sain lipaston kotiin sellaisessa kunnossa, että se pääsee petsaukseen ja lakkaukseen kotiolosuhteissa. Yksi puinen vedin pitää jostakin kehitellä, sitä en ehtinyt jalan liimaukselta ja hiomiselta tekemään. Kiitokset lastenvahdeille, pääsin tavoitteisiin tämänpäiväisen ylimääräisen hiomisillan avuin. Se oli sitten viimeinen entisöintikerta ennen ensi syksyä.

Lattiamaalin alta paljastui nätti puupinta. Raaskiikohan tätä petsata?

Puuvetimet jotenkuten putsattuina rivissä.