Ruusunnuppuja ja apiloita

Ennusmerkit ovat huonot. Voi olla, että tämä astiahössötys pahenee. Olen siis hankkinut lisää vanhoja astioita. Miksi ostin vanhoja ruusunnuppukuvioituja kahvikuppeja?

Muistelisin, että "kesätalovanhuksen" vanhan kaapin syövereistä löytyy jotakin samantyyppisiä kupposia. Nämä kupposet ovat siis jatkoa niille vanhoille kupposille. (En tosin ehtinyt loman aikana astiakaappeja tonkimaan kummemmin, eli muisti voi tehdä taas tepposet.)

Aasinsiltana ruusunnupuista päästään toisiin kukkakuvioihin.  Nappasin toissapäivänä äitini kaapin syövereistä tutun näköistä kukkakangasta. Ajattelin tehdä saunalle kankaasta mahdollisesti verhot tai jotakin muuta. (En ole vielä päättänyt, että mitä.) Nuo kankaanpalaset ovat joskus kauan aikaa sitten olleet verhoina jossakin lapsuudenkotini kellarikerroksen huoneessa.

Ruusunnuppukupposet apilakangaspedillä. 

Kirpparihankintana lautasia

Ostin eilen vinon pinon lautasia kirpputorilta pilkkahintaan. Lautaset taitavat olla englantilaisia, mutta sopivat kuitenkin ajan henkeen ja jatkeeksi talon olemassaoleville astioille.

Kukakohan se taisi taanna viikolla viisastella, etten ole vielä kirpparilta innostunut astioita hankkimaan? Nyt innostuin. Ei saa yllyttää hullua.

Ruusukuvioiset ovat "kakkulautasia", taaemmat ruokalautasia. 

Voihan navetan katto

Nyt olen riittävän rauhallinen kertoakseni myös navetan katosta. Katto on nyt sitten vimosen päälle ja valmistui tuossa lomien alussa. Vaikutus on sama kuin talon katon kanssa; kaikki muu vierellä näyttää entistäkin ränsistyneemmältä suorana ja uutena hohtavan katon vierellä.

Katolla oli kuulemma kuuma 30 asteen helteessä.

Navetan ympäryksiä on myös muokattu loman aikana. Mikäli oikein ymmärsin, on seinustoille kätketty styroxia (näin omin silmin) ja päälle ajettu maata. Myös viemäriputkien päälle on siirretty maata.

Lopputuloksena tienoo näyttää entistäkin karummalta möngerrettyine alueineen. Sormet syyhyäisivät ripotella nurmikon ja apilan siemeniä sinne tänne. Ei taida olla ajankohtaista, koska panssariajoneuvoja muistuttavat työkoneet karauttavat aina pihalle milloin missäkin puuhissa.

Maansiirtopuuhissa horsmikkoa tärvelemässä.

Kesälomakiireessä näpräilyä

Loma on ollut niin kiireinen, ettei ole ehtinyt vilkaisemaankaan tietokonetta.  Nyt yritän koota ajatusta, mitä kesätalolle on lomaviikkojen aikana saatu tehtyä kaiken muun ohessa. Mäkelä on kokenut muun muassa sukulaisvierailuja viime viikolla, maan siirtoa, ikkunanpuitteiden irrotusta ja maalausta, siivoamista. Kiitokset vielä kerran saunan ikkunoiden kunnostajille.

Laskeskelin, etten itse ole montaa tuntia ehtinyt maalisuti kourassa viettämään. Ikkunapuitteet ovat nyt kuitenkin maalattu ja kunnostettu verannan ja yläkerran ikkunoita lukuunottamatta. Taisin masentaa miestäni kun muistutin, että myös talon yläkerran ikkunat kaipaavat kohennusta.

Lähtötilanne pahimmissa ikkunoissa oli tällainen. 

Lopputulos ikkunanpuitteissa oli kuitenkin hyvä.

"Ei ne koko aikaa remppaa, välillä päästään reissuunkin". 

Isku päähän ja sininen lipasto

Mietin juuri, onko kohta kertomani asiat seurausta eilisestä päätapaturmasta, vaiko vaan ihan silkkaa perushölmöyttä. Löin päälakeni melko lujaa oksankarahkaan. Pienestä haavasta vuotaa yllättävän paljon verta, tai sitten veri vaan leviää hyvin pitkissä hiuksissa. Verenvuodon tyrehdyttyä lähdin ostamaan maalia vailla suunnitelmaa keskeneräisen lipaston pintaan.

Nyt mietin, voinko selitellä tekosiani päähän kohdistuneella iskulla? Ostin nimittäin siniharmaata vahaa (!), jonka suditin juuri lipaston pintaan. Vaha imeytyy ymmärtääkseni niin syvälle puun syihin, että vanha lipasto parka tulee kärsimään tekosistani loppuikänsä. Enkä nyt ole aivan vakuuttunut tuosta sinertävästä sävystäkään, vaikka kuinka perinneväriä olikin.

Nyt lipasto lepää tuolla 29 asteen helteessä pihamaalla. En uskalla katsoa siihen. Käteni ovat harmaassa vahassa. Kamerani on hajonnut. Onneksi.

Kameran rämällä sai vielä tämän verran sihdattua.

Pihakalusteille jatkoa sattumalta

Kesäloman alkuun tuli kummallinen yhteensattuma. Meidän naapureiden yksi kolmesta kesämökistä sijaitsee tässä melko lähettyvillä. Kävimme ensimmäistä kertaa tutustumassa heidän "puuhamaahansa" perjantai iltana ihan "extempore". Aiemmin oli ollut puhetta, että purettavasta rakennuksesta saattaisi löytyä jotakin "aarteita". Naapurimmekin ovat ehkä huomanneet pienen hamsterin vikani. "Mitä mädempi, sitä parempi".

Vanhan järven kalliorinteen töyräällä tököttävän rakennuksen uumenissa oli vaikka mitä. Kaikkein yllättävin löytö oli kuitenkin huussirakennuksesta löytyneet 4 puutarhatuolia. Samaa mallia kuin ne viime kerralla maalle retuuttamamme. Meistä tuli siis uusien tuolien onnelliset omistajat. Kiitos naapureille, joille myös asetin talovanhuksen pikkuruutuikkunoiden hukkaamiskiellon...

Erona edellisiin tuoleihin; lisävarusteena käsinojat.