Haljennut rautapata ja kierot ajatukset

Mäkelän tontin nurkilla lojui muutama rautapata. Talon entiset omistajat halusivat viedä ne mukanaan, mutta tämä haljennut -suurempi pata on jäänyt lojumaan aitan edustalle, emmekä ole aivan varmoja, aikovatko he tulla tämänkin vielä joskus noutamaan.

Olen mielessäni suunnitellut täyttäväni padan mullalla ja tunkevani täyteen kukkasipuleita. Kukkasipulit olivat ajatusketjussa se kaunis osio, mullalla täyttö se kierompi puolisko. Multakuorma varmistaisi sen, ettei pataa ainakaan niin helposti kukaan lähde tontilta pois retuuttamaan. Huvittavaa sinänsä, että Eero oli mielessään pohtinut ihan samaa, poislukien siis ne kukkasipulit ;-).

Uskaltaisikohan sen Siilinjärven kautta kulkevan peräkärrykuorman uumeniin ujuttaa pari säkkiä multaa ja kukkasipuleita. Ja sitten vielä lisäksi esittää rakkaalle aviomiehelle kainon toivomuksen, josko hirvenmetsästyksen ja kattorakennuksen lomassa padan voisi vierittää talon edustalle ihan kehon vetreytysmielessä?

Taitaa tulla taas kommenttia, ettei saa vouhottaa epäolennaisia. Toisaalta, eräs toinen joukkio on suunnitellut koko aitan siirtämistä pihapiiriin sireenipuskien juureen. Padan siirron suunnittelu lie pikkujuttu siihen verrattuna.

Kukkasipuleita odottava rautapata aitan edustalla.