Hirsirakenteinen talovanhus jostakin 30-luvulta oli ollut viimeiset 15 vuotta asumattomana. Sitä vastoin hiiret olivat pitäneet taloa bilepaikkana, koska olosuhteet olivat vallan suotuisat. Petivaatteet paikoillaan, vaatteet kaapeissa ja margariinipurkki jääkääpissa.
Ensi töiksemme tyhjensimme talon typötyhjäksi, kaupat näet tehtiin irtaimistoineen päivinee. Ja roskaaroinaa riittää. Oikeammin sanottuna Eero tyhjensi talon, koska minä hoisin pääosin kaksosia. Ja kun kaksoset nukahtivat päiväunille tai serkut äityivät vahtivuoroon, yritin rientää apuun. Pääosa tavaroista raahattiin navettaan, jonka remontointi ja siivous on sitten oma lukunsa.
Ja kun talo oli vinttiä lukuunottamatta tyhjä, kaadettiin rivakoiden sukulaismiesten avustuksella ylimääräinen väliseinä tuvasta.
Kuva tuvasta, kun Mäkelän alkuperäiset penkit ja pöytä on raahattu paikoilleen navetasta ja vintiltä. Matot Maijjan aarreaitasta loivat kummasti kodikkuutta tuhanteen kertaan jynssätylle lattialle. |
Keittiön kuvassa ei näy tyhjää seinää, jolta kamalat vaneerikaapit revittiin alas. Sähköhellan takana puuhella, jonka kohtalo on vielä pohdinnassa/ kinastelun alla. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti